Luku 4
1
Vuorokauden ja tunnin kuluttua
siitä, kun he olivat kahvilta lähteneet, tuli heille tenkka poo:
mikä väsymys, mikä turtumus mielensä valtaa? 2
Ja hän heille tuolin antoi istuttavaksi, kahvin puutteessa
levähdettäväksi.
3
Näin hän heille lausui:
”Te
tästä tuoli ottakaa
ja
jalat lattiaa vasten asettakaa.
Sillä
niin on teidän helpompi istua
ja
lisää kahvia nauttia,
kun
olette selkä suorassa ja
seinän
kanssa linjassa.”
4
He tarkastelivat tuolia.
Asettivat selän lattiaan, jalat seinään. 5
Ja katso! Oli heidän hyvin epämukava kahvia kurkkuunsa selällään
kaataa.
6
He näkivät, että joskus on
hänkin tosissaan neuvova ja todella apunsa antava.
7
Ja hän tyytyväisnä myhäili,
kun koki heidän oikein tuolissa istuvan ja kermaisan kahvin heitä
jälleen piristävän. 8
Sillä niin on teille teidän ruokatorvenne annettu ja maan vetovoima
asetettu, että kahvi paremmin vatsaanne valuisi, jos tuolissa
suorana istutte.
9 Ja näin heille kahvi jaettiin: Yksi kahvi mustana.
10 Kaksi
kahvia maidolla.
11 Kolme
kuppia sokerilla.
12 Ja
viisi kahvia kermalla.
13 Tuleeko
muuta?
14 Se
tekee yhteensä 16,5€, olkaa hyvät.
15 Kiitos!
1ERK
3:7
2EK
2:3-5
3EK
2:1-2
4ERK
2:14-15
5ERK
5:1, ERK 1:5-6
6ERK
1:3, OIK 1:1
7ERK
2:6
8OIK
1:2-5
9ERK
2:6-7
10OIK
1:2-8
11EKK
1:1, EK 1:1
12EKK
1:1-10, ERK 1:1-5
13ERK
3:10
14EKK
1:5
15ERK
2:7, ERK 2:12
Voin hyvin kuvitella, että tältä varmaan Oppenheimerin ystävistä tuntui...
VastaaPoistaAikamoinen tunnustus, kiitos! :) Essismi levitköön maailmaan yhtä laajalle ja voimakkaana kuin ydinsodan uhka ja pelko, mutta rakkauden ja riemun muodossa manifestoituna! Näin olkoon!
VastaaPoista