I
Itken itseni ihmiseksi:
ilman
ilmaa
en voi
hengit
tää.
Ilman
ihmis
tä
olen
ilmaa
vaan.
Ihminen minussa itkee.
II
Yksi
Numero
2
III
Kaunis ja karu
korvien kiro.
Kaikuva kallo,
kiljuva kieli.
Kirkastuva mieli
kun hiljenee
kuultu
kieli
ıləıʞ
nʇlnnʞ
əəuəɾlıɥ
unʞ
ıləıɯ
ɐʌnʇsɐʞɹıʞ
˙ıləıʞ
ɐʌnɾlıʞ
'ollɐʞ
ɐʌnʞıɐʞ
˙oɹıʞ
uəıʌɹoʞ
nɹɐʞ
ɐɾ sıunɐʞ
III
III
IV
Ivan, tuo ivan ja ilveilyn kuningas.
Ivan tuo ilveet
ja
ilkeilyn
lähemmäs.
Ivan tuo,
ilveet luo,
Ivan tuo
ilkeyden vuo
Varjojen kuninkaan
ilmeinen ja
viimeinen Ivan on
viholli
nen
!
V
Värit
varisevat viimassa
värjätyille varjoille.
Varis
vilahtaa varjojen välissä,
viistää vettä viiksillään.
Vihellän
virttä viidettä
vieden
varjot veneeseen
ja viimeinkin vapaana
valahdan virtaan
