Ilmankin on kuolema

Tänään haluaa elää, olla boheemi, taiteilija, ihminen, kirjailija, rakastunut, minä minä minä minäminä, tänään, tässä, nyt, aurinko, varjojen rajat, lapsi, aikuinen, ihminen, eläin, älämölö, keskustelu, tappelu, riita, krapula, omena ja savikiekko, ajatus, tunne, ilo, omena, omenaomena, peruna, salaattia ja lihapala kurkussa kun koetan avata suuni luennolla ja katsoa napittomia nappeja ja innostua kimalteista, kun silmiin ja suuhun ja korvaan ja kun se olisi voinut olla mitä vaan, mutta oli juuri niin, eikä mitenkään muuten, kun kaikki aika oli minun ja meidän ja muiden ja eikä sittenkään keskustelun ytimestä tai sen vierestä vaan jostain ihan muualta, vaikka samaan aikaan tai ennemmin, mutta kuitenkin sitten kun kaikki on yhtä epävarmaa ja välttämätöntä ilman sanaakaan, puhettakaan mistään paremmasta tai selkeämmästä, kun joku sitä tarkemmin ajattelee tai aiheesta keskustelee ja kääntelee kuin lautasta tai kellotaulua: suuntaan jos toiseenkin ja mitä siitä sitten lopulta jää käteen, jos kaikkea mietitään ja analysoidaan tai sodomia kielletään kaiken muun rinnalla, vaikka sinun on sallittua istua siinä ja ajatella sitä, miten suolistosi kuplii tai kenen hajuvesi ohitti sinut ruuhkabussissa, kun minun teki mieleni ja sinä olit vain hiljaa tai ehkä kuuntelit jotain kauempaa nähtynä selkeämpää maisemaa, enkä voi syyttää sinua muustakaan kuin elämisestä ilman sen kummempaa päämäärää, joskin turhan aikaista on sanoa, kenelle kellot soivat ja joka toiselle ei, vaikka kauniimpiakin kuvia on nähty tai koettu tai kuultu tai maistettu parsakaalia kananmunan kanssa ja todettu, että tarvitaan lisää suolistollista toimintaa, että elämästä tulee kauniimpaa tai parempaa tai epäselvempää tai kummempaa tai erityisempää tai aurinko, puu, omena, peruna, paprika ja porkkanamaa ilman punaista multaa, kun sininen vesi välkkyy vesilasin läpi järven pinnasta ja heijastaa kaiken ja puut ja linnut ja sienet ja ruohon ja minä olen väsynyt katsomaan auringon nousuja, sillä on tapana aina aloittaa jotain ennen kuin on tai oli tai ennen kuitenkin nuori ja kaunis, taulusi on maalattu ennen kuin ehdit sitä edes laittaa lihapataan ilman mausteita tai kuitenkin siitä saisi jotain sen kaltaista, joka ennemmin tai myöhemmin tai kuitenkin tässä, nyt, ilman muuta, ilman muuta, tänään, huomenna tai ylihuomenna tulet tietämään, onko sinusta siihen sittenkään, kun lautanen särkyy ja aika päättyy tähän, tuohon, ehkä myös sinne taakse jääneisiin ajoneuvoihin ja muistoihin ja näkyihin ja tähtiin ja nähtiin ja kuitenkin saat tarpeeksesi ja nouset ylös ennen kuin ehdimme ehdottaa toisillemme sitäkään, mikä olisi voinut olla tai ei, mutta ei kuitenkaan mitä vaan, eikä mitenkään muuten, kun kaikki oli sinun ja sinusta tuli jotain kauniimpaa kuin taideteos keskellä kiekkoa, sidottuna, hyljeksittynä, kuvattuna, kadotettuna, muistettuna ja maistettuna, maustettuna korianterilla ilman sen kummempia mielitekoja, joita kauempaa katsottuna ilmankin voisi elää tai jälkeenpäin ajateltuna tarkempi ajattelu tuskin on turhan aikaista ilman perunaperunaa tai rusinoita, omenoita, sammakon koipia ja leivän kannikoita vasten kasvoja ilman varjojen rajoja ja auringon paistetta, joka lämmittää selkääsi ja siirtyy pois kun katsot minun ohitseni haistellen jotain aiemmin tullutta tai ehkä se oli se pieni hetki, jolloin sinulla oli minun mielestäni enemmän mahdollisuuksia tuoda sieniä keitossa tai salaatissa, jota lisäkkeeksikin kutsutaan, kun tarvitaan syntipukkia ja järvi on jäässä, eikä ihminen ole eläin kun joutsen laulaa ja korahtaa kuoliaaksi lammen rannalla ilman ketään muuta, joka ennen tai jälkeenpäin tai turha sille on kai ajallisia määreitä antaa, jos sinua ei kuitenkaan kiinnosta sen enempää kuunnella minun mielihalujani kuin koskettaa sitä avointa hautaa, johon isoisäsis kuoli tai syntyi tai paljon puhutun palkinnonjaon jälkeen, kun kaikki olivat hiljaa, älämölö iski heihin kovemmin kuin ajatusten ja mielen ja pään, sielun, ruumiin, silmän, suun, nenän, pakaran, mitä minä toisaalta sitä listaan, se ei ole oleellista olennaisen olemiseen, vain sanat ovat niitä, joita kaipaamme, luvut, kuvat, kielet, mielikuvat ja muistojen kaareutuvat holvikirkot ilman auringon värjäämiä jälkiä seinän rapakivessä, aika kiva mielikuva ilman muiden aistien lähettämää kosketus, haju, näkö, kuulemisiinko me nyt toteamme ilman sen kummempia katumuksen ajatuksia, kun sinä ja minä ja me, mutteivät kuitenkaan he, vaikka siihen yleensä päädytään, kun tähän lähdetään ja mennäänkin sitten yhdessä, kun kerran on lähdetty, turha sitä on enempää luvata kuin on mahdollisuus antaa tai edes ajatella ilman toisia mielijohteita, kun meistä vasempaan tai oikeastaan ylöspäin on paljon kauniimpia ajatuksia, vaikken haluaisikaan olla tai tulla tai mennä vaan pysyä vain eikä minulta kuitenkaan kysytä, olenko minä ilman sen kummempia mielipiteitä tärkeämpi tai merkittävämpi vaan kauempaa katsottuna sinäkin saatat olla kaunis: pyöreässä maailmassa kun kuljemme tulemme kuitenkin lopulta alkuun ja nyt on nyt vaikka se olisi ollut jo eilen, eikä kellään olisi ollut mitään sitä vastaan, että onnellisuus, suru, tunteet, tunnelmat, musiikki ja mieli ovat yhtä ja samaa jos ei kosketa alkuperäisiin ajatuksiin tahi lisätä niihin mielijohteita ilman sähköä, sillä tämä on tuolloin ollut ilmaista, mutta nyt siitäkin joutuu maksamaan jos unohtaa passinsa, kellonsa, taulunsa, maalinsa ja kosketuksen tunne selässäsi kertoo jotain minustakin ilman silmälaseja, raa'an hedelmän mehukin maistuu paremmalta tänään.